AALLON UUSI AALTO

Alvar Aallon ja hänen arkkitehtipuolisonsa Aino Aallon koti Helsingin Munkkiniemessä on suosittu ”pyhiinvaelluspaikka” arkkitehtuurin ystäville kansainvälisesti.
Alvar Aallon ja hänen arkkitehtipuolisonsa Aino Aallon koti Helsingin Munkkiniemessä on suosittu ”pyhiinvaelluspaikka” arkkitehtuurin ystäville kansainvälisesti.

Arkkitehti Alvar Aallon arvostus ja kulttuuriperintö elävät 123 vuotta hänen syntymänsä jälkeen yhä vahvana. Mikä Aallosta tekee niin merkittävän ja aikaa kestävän?

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolaiselle Alvar Aallon (1898–1976) hahmo ja nimi merkitsevät poikkeuksellisen paljon.

Lukioikäisenä arkkitehtuurista kiinnostuneena nuorena Aalto oli Savolaiselle tärkeä kiinnostuksen kohde. Sitten seurasivat arkkitehtiopinnot silloisessa TKK:ssa, nykyisessä Aalto-yliopistossa.

 

– Yhtäkkiä olin luennoilla Aallon suunnittelemassa rakennuksessa, Aallon suunnittelemalla tuolilla, piirsin Aallon suunnitteleman pöydän päällä ja kuuntelin opetusta Aallon töistä. Siitä tuli jo ähky, Savolainen naurahtaa.

Nyt aikaa on kulunut jo riittävästi intohimon syttymiseksi uudelleen. Savolainen on tällä hetkellä hallituksen jäsen Alvar Aalto -säätiössä ja palannut Aallon töiden pariin jälleen suurella kiinnostuksella.

 

Hän laskee Alvar Aallon tärkeimpien funktionalististen ajattelijoiden “top viiteen” ja samalla myös toisen maailmansodan jälkeisen post-funktionalismin keskeisimpiin vaikuttajiin.

– Hän ei ehkä ollut aivan samanlainen visionääri kuin Le Corbusier, eikä hänen ajattelunsa sisältänyt sellaista pedagogista vallankumousta kuin Bauhausin perustajilla. Mutta Aalto oli kansainvälisesti erittäin merkittävä ja verkostoitunut arkkitehti.

Turun Sanomien toimitaloa pidetään Suomen ensimmäisenä funkisrakennuksena.

Funktionaalisen ajattelun mestari

Henkilökohtaisesti Savolaista kiinnostaa Alvar Aallossa erityisesti hänen monipuolisuutensa ja tuotantonsa varhaisvaiheet, varsinkin 1920-luvun lopun käänne kohti puhdasta funktionalismia.

Tätä aikakautta Aallon tuotannossa edustaa esimerkiksi vuonna 1930 valmistunut Turun Sanomien toimitalo, jota pidetään Suomen ensimmäisenä funktionalistisena rakennuksena.

– Hän näki arkkitehtuurin laajana kenttänä vastata muuttuvaan yhteiskuntaan, alkaen ihan asunnosta ja sen yksityiskohdista jatkuen kokonaiseen yhdyskuntaan tai kaupunkiin.

Yhdeksi omista lempikohteistaan Savolainen nimeää Kotkassa sijaitsevan Sunilan teollisuusalueen. Aallon 1930-luvulla suunnittelema sellutehdas ja sitä ympäröivä asuinalue näyttivät suuntaa vastaavan mittakaavan funktionalistiselle aluesuunnittelulle Suomessa.

Kotkan Sunilaan Aalto suunnitteli sellutehtaan ja modernin asuinalueen.

– Sunilaa on joskus sanottu Suomen ensimmäiseksi lähiöksikin. Se on hieno varhainen tulkinta siitä, miten modernistinen asuinalue sujautetaan suomalaiseen maisemaan.

Sunilan vastapariksi Savolainen nostaa Aallon myöhäisemmän työn, vuonna 1958 valmistuneen Imatran Vuoksenniskan kirkon.

Aallon vahva funktionalistinen ajattelu näkyy kirkon toiminnallisissa piirteissä siirrettävine sermeineen, jotka tekevät tilasta poikkeuksellisen muunneltavan.

– Se oli käytännössä seurakuntakeskus ennen kuin tällaista konseptia oli edes kehitetty. Tämä oli ensimmäinen kirkko Suomessa, johon oli ajateltu kaikenlaista muutakin toimintaa kuin jumalanpalveluksia.

– Ja subjektiivinen näkemykseni on, että se on ihan vaan rakennuksena ja muotona hyvin vaikuttava, Savolainen lisää.

Aaltoa kiinnosti kestävä rakentaminen

Alvar Aallon merkitys elää ajassa jatkuvasti. Tällä hetkellä kiinnostavia ajankohtaisia näkökulmia Aallon tuotantoon ja ajatteluun tuovat erityisesti hänen kestävyysteemoihin liittyvät puheensa.

Käynnissä olevan ekologisen kriisin ja ilmastonmuutoksen myötä arkkitehdit joutuvat kiinnittämään yhä enemmän huomiota myös rakentamisen ympäristövaikutusten ongelmiin.

– Aalto kritisoi välillä uuden tekemistä, sitä kuinka suositaan purkamista ja uuden rakentamista korjaamisen ja vanhan muokkaamisen sijaan.

Savolaisen mielestä Aallosta puhuttaessa turhan vähälle huomiolle jääkin hänen roolinsa myös ahkerana kirjoittajana ja tietynlaisena julkisena vaikuttajana.

– Hänellä oli arkkitehdiksi varsin laaja kirjallinen tuotanto. Se ei tosin käsitä pidempiä tekstejä käytännössä lainkaan, vaan koostuu suuresta määrästä pieniä fragmentteja.

Arkkitehtuurista paljon kirjoittavana tutkijana Aallon tekstit ovat Savolaiselle tärkeitä. Aalto oli värikäs kirjoittaja ja ajattelija, joka jätti toisaalta jälkeensä myös paljon avoimia kysymyksiä.

– Tiedetään, että hän oli valtavan suuri antiikin arkkitehtuurin ihannoija, mutta minua kiinnostaisi kuulla vielä tarkemmin hänen vaikutteistaan. Usein arkkitehtien töissä historialliset viittaukset ovat aika kätkettyjä.

Perintö elää ja kasvaa

2020-luvulla Aalto on ollut säännöllisesti esillä median otsikoissa. Vuonna 2020 perustettiin Paimion parantola -säätiö Aallon suunnitteleman Paimion parantolan suojelemiseksi ja avaamiseksi yleisölle.

Toukokuussa 2021 Alvar Aalto Route valittiin EU:n kulttuurireittien joukkoon ensimmäisenä Suomesta. Alvar Aalto -säätiö on myös aktiivisesti esittämässä 13 Aallon työtä sisältävää kokonaisuutta Unescon maailmanperintölistalle.

Aallon suunnittelema Finlandia-talo on yksi Helsingin maamerkkejä. Finlandia-taloon toteutetaan laaja perusparannus 2022–2024.
Aallon suunnittelema Finlandia-talo on yksi Helsingin maamerkkejä. Finlandia-taloon toteutetaan laaja perusparannus 2022–2024.

Virpi Suutarin ohjaama Aalto-dokumenttielokuva (2020) puolestaan avasi uusia näkökulmia Aallon elämäntyöhön ja puolisoiden Aino Aallon (1894–1949) ja Elissa Aallon (1922–1994) merkittävistä vaikutuksista hänen töihinsä.

– Tavallaan Alvar Aallon “suurmiesmyyttiin” alkaa tulla tiettyjä hiushalkeamia. Nostetaan syystäkin esiin hänen puolisoitaan ja muita ihmisiä, jotka vaikuttivat syvästi hänen tekemisiinsä, Panu Savolainen pohtii.

Tästä huolimatta Aallon nauttima arvostus on kenties suurempaa ja vakiintuneempaa kuin koskaan. Aallon monipuolinen elämäntyö herättää jatkuvasti uusia näkökulmia ja saa lisää faneja ympäri maailmaa

Tämän arkkitehtuurin historiaa opettava Savolainen huomaa myös kansainvälisten vaihto-opiskelijoidensa kautta.

– Kun kysyn, mistä he haluaisivat kuulla lisää, vastaukset ovat yleensä samat: perinteiset hirsirakennukset ja Alvar Aalto. Ne muodostavat käytännössä Suomen kansainvälisen arkkitehtuuribrändin.  ■

 

 

Vinkki!

Tutustu lähemmin Aallon kohteisiin ja suunnittele vaikka kiertomatka ystävien kanssa Alvar Aalto Routen sivuilla. visit.alvaraalto.fi