Työssä jaksaminen, paikallisuus ja alustatalous tulevia trendejä

valohäivettä

Työelämän lähivuosien trendeissä korostuu kolme asiaa. Työssä jaksamisen ongelmat ovat kasvaneet huolestuttavasti, mikä johtaa siihen, että henkiseen työsuojeluun pitää tulevaisuudessa panostaa yhä enemmän. Paikallisen sopimisen ja työn tekemisen tapojen muutos, kuten alustatalouden yleistyminen, haastavat edunvalvonnan ja lainsäädännön uudella tavalla. Näin työelämän trendit näkyvät ERTOn toiminnassa ja lähivuosien strategiassa.

Tarvitaan henkistä työsuojelua

Työntekijäiden jaksamisen ongelmat ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen viiden vuoden aikana erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Tilastokeskuksen työolotutkimusten mukaan psyykkistä oireilua aiheuttaa erityisesti viisi asiaa:

  • jatkuvasta kiireestä aiheutuva rasitus
  • henkisesti raskas työ
  • työpaikan ristiriidat ja kiusaaminen
  • tyytymättömyys esimiesten johtamistapaan
  • digitalisaation lisäämä työn kuormittavuus.

Digitalisaatio ei ole kohdellut työntekijöitä tasapuolisesti. Kun toisilla työolot ovat parantuneet, toisilla digitalisaatio on heikentänyt työssä jaksamista. Kasvanut kuormitus, työn keskeytymiset, ahdistus toistuvasta uusien järjestelmien opettelusta, pelko digikelkasta putoamisesta ja tietoteknisen tuen riittämättömyys korostuvat kiireen pilaamissa ja kuormittavissa työtehtävissä.

Koronapandemia on lisännyt voimakkaasti etätöitä, joissa moni työntekijä kokee jääneensä heikolle johtamiselle. Kaikilla työntekijöille ei ole etätöihin tarvittavaa itsensä johtamisen taitoja, mikä vaatii esimiehiltä aivan uudenlaisia etäjohtamisen taitoja. Miten rakentaa turvallisia digitaalisia työympäristöjä ja parantaa etäjohtamista, on lähivuosien tärkeä kysymys.

Työssä jaksamisen ongelmat on onneksi tunnistettu, ja Suomessa onkin käynnissä
useita hankkeita, joissa haetaan ratkaisuja henkisen kuormittavuuden ongelmiin. Henkinen työsuojelu nousee lähivuosina yhä tärkeämmäksi fyysisen työsuojelun rinnalle.

-> Näin Erto toimii

Edunvalvonta on yhä enemmän työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kehittämistä. Henkilöstön edustajamme toimivat jatkossa perinteisen edunvalvonnan ohella työyhteisöjen ja työhyvinvoinnin kehittäjinä, minkä vuoksi tuemme heidän osaamistaan aiheesta yhä enemmän. Teemme edunvalvontaa hyvinvoinnin puolesta myös esimerkiksi keskusjärjestömme STTK:n kautta. Lisäksi tarjoamme jäsenillemme, niin työntekijöille kuin esimiehille, palveluja ja koulutuksia, joiden tarkoituksena on tarjota konkreettisia työkaluja henkisen kuormituksen vähentämiseksi työpaikoilla.

Edunvalvonta on yhä enemmän työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kehittämistä.

 

Paikallinen sopiminen yleistyy

Nykyinen työelämän suuntaus vie kohti työpaikkakohtaista sopimista. Työnantajat, työntekijät ja valtion edustajat pyrkivät nyt löytämään kolmikantaisissa neuvotteluissa ratkaisun paikallisen sopimisen lisäämiseen.

Paikallinen sopiminen voi olla järkevää niin työnantajalle kuin työntekijälle. Esimerkiksi Kotkamillsin tehtaalla on työehdoista sovittu jo useita vuosia paikallisesti. Tehtaalla sovittiin muun muassa, että kiky-tunteja ei oteta käyttöön, koska niiden nähtiin tuovan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Mikään uusi asia paikallinen sopiminen ei siis ole. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on jo nykyisissä työehtosopimuksissa paljon. Palkansaajajärjestöjen mukaan käytännön esteitä paikalliseen sopimiseen ovat esimerkiksi luottamuspula, tiedonkulun ongelmat, vaikutusmahdollisuuksien puute, työnantajan painostus ja sanelu, työnantajan haluttomuus sopia paikallisesti sekä työehtojen yksipuoliset heikentämispyrkimykset.

-> Näin Erto toimii

Työehtosopimukset ja niiden tuoma luottamusmiesjärjestelmä ovat edelleen edunvalvonnan peruskiviä. Jotta voimme lisätä paikallista sopimista onnistuneesti, edellyttää se työpaikoilla avointa ja luottamuksellista työilmapiiriä, hyvää tiedonkulkua sekä aitoa halua molemminpuoliseen neuvotteluun. Yrityksen työntekijöiltä ja erityisesti henkilöstön edustajilta paikallinen sopiminen vaatii yhä enemmän neuvottelutaitoja ja lainsäädännöllistä osaamista, joihin tarjoamme jatkossa yhä enemmän koulutusta.

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamuksellista työilmapiiriä.

Alustatalous haastaa edunvalvonnan

Alustatalous, kuten Wolt, Foodora ja Uber, on tuonut uudenlaisen tavan tehdä töitä ja ansaita, mikä on kasvattanut erilaisten itsensä työllistäjien, yrittäjien ja palkansaajien välimuodoissa työskentelevien määrää. Tämä trendi haastaa edunvalvonnan ja lainsäädännön, joka näkee työtä tekevät joko työsuhteessa olevina palkansaajina tai yrittäjinä. Ne työntekijät, jotka eivät ole oikein kumpaakaan, joutuvat kohtaamaan epäselvän lainsäädännön aiheuttamat ongelmat.

Työntekijöiden kannalta alustataloudessa on paljon ongelmia kuten työntekijöiden työsuhdeturvan ja vakuutusten puuttuminen. Alustataloudessa on kuitenkin myös hyötynsä. Se voi alentaa kynnystä työllistymiseen. Esimerkiksi osatyökykyiset, opiskelijat ja maahanmuuttajat voivat alustatalouden avulla löytää mielekkään tavan tehdä väliaikaisesti töitä.

-> Näin Erto toimii

Tavoittelemme reilua työelämää ja sosiaaliturvaa jokaiselle työnteon muodosta riippumatta. Tehtävämme on varmistaa, että yksinyrittäjyys on vapaaehtoista eikä sitä käytetä työehtojen polkemisen keinona ja epäreilun kilpailun välineenä. Teemme tätä nostamalla teemoja julkiseen keskusteluun sekä vaikuttamalla keskusjärjestömme STTK:n kautta.

Alustatalous voi alentaa kynnystä työllistymiseen.

Sanat Matti Lintulahti, kuva istock

Juttu on julkaistu aiemmin ERTOn E>-lehdessä 4/2020.