Työpaikan tunneilmastolla on merkitystä

Psykologi Jarkko Rantanen kertoo työelämän tunnetaidoista ravintolassa

Tunteita on mahdoton kääntää pois päältä. Ne kulkevat mukanamme koko ajan, niin työssä kuin vapaallakin. Tunteiden tunnistamista voi harjoitella, ja se myös kannattaa. Mutta miksi? Lue työelämän tunnetaitoja tutkivan psykologi Jarkko Rantasen vinkit.

1) Tunteita ei voi kääntää pois päältä

”Toisin kuin joku ehkä kuvittelee, tunteet ovat aina päällä. Ne ovat keskeinen osa vuorovaikutusta. Koemme jatkuvasti erilaisia tunteita, käytämme tunnetaitoja päivittäin ja vaikutamme ympärillemme leviävään tunneilmastoon: tervehdimme hyväntuulisesti tai neutraalisti, kannustamme ongelman kanssa kamppailevaa työkaveria tai manaamme tulevaa it-uudistusta.

Tunnetaitoja käytetään muihin ihmisiin sekä omaan itseen tiedostaen ja tiedostamatta. Niinpä omista tunteistaan kannattaa tulla tietoiseksi ja kehittää tunnetaitojaan. On tärkeä ymmärtää, miten monella tapaa tunteet vaikuttavat muun muassa energiatasoon, ongelmanratkaisukykyyn, oppimiseen, sitoutumiseen ja jopa fyysiseen terveyteen.

Ne joilla on hyvät tunnetaidot, ovat usein myös fyysisesti terveempiä. En toki väitä, että huonot tunnetaidot aiheuttaisivat sairauksia. Mutta se tiedetään, että tilastollisesti tarkastellen käsittelemättömät ja tukahdutetut tunteet aiheuttavat esimerkiksi kohonnutta verenpainetta, matala-asteista tulehdusta sekä ahdistusta ja masennusta.”

2) Hyvät tunnetaidot auttavat menestymään

”Tunteet ovat ikkuna psykologisiin perustarpeisiimme. Meillä on kaikilla tarve tulla nähdyiksi ja kuulluiksi, olla kiinnostavia ja arvostettuja toisten silmissä, tulla ymmärretyiksi ja reilusti kohdelluiksi. Käsittelemättömät tunteet sekä täyttymättömät psykologiset tarpeet ovat usein työelämän ja työyhteisöjen ongelmien ytimessä.

Tunnetaidoissa taitava osaa lukea tilanteita tarkasti ja sovittaa toimintaansa muiden tunteet huomioiden. Joskus esimerkiksi palaverissa aistii heti, että nyt pitää mennä suoraan asiaan. Toisessa tilanteessa tietää, että asiat edistyvät parhaiten, kun ensin puhutaan ihan muita asioita ja pureudutaan vasta hetken päästä päivän agendaan.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että ne joilla on hyvät tunnetaidot, tekevät usein enemmän vapaaehtoisesti asioita toisten hyväksi. He auttavat muita ja levittävät ympärilleen positiivista ja kannustavaa tunneilmastoa. Heidän kanssaan on mukava tehdä yhteistyötä ja heitä myös autetaan mielellään ja enemmän, silloin kun he pyytävät ja tarvitsevat apua. Eikä heidän menestyksensä herätä samalla tavoin kateutta kuin sellaisten, jotka eivät tarjoudu muiden avuksi. Heidän ajatellaan ansainneen menestyksensä.”

3) Tunnetilat vaikuttavat aivoihin

”Tunneilmastolla on iso merkitys, sillä tunnetilat vaikuttavat aivojen toimintaan. Esimerkiksi pelon tunteet kapeuttavat huomiokykyä ja ajattelua. Vaaratilanteessa se on fiksua: keskitytään selviämään tilanteesta.

Työelämässä on harvoin oikeasti vaaratilanne, mutta jos työpaikalla joutuu vaikka pelkäämään työkaverin ikävää käytöstä tai painostavaa ilmapiiriä, joustava ja luova ajattelu heikkenee. Alamme myös herkästi ajatella itsestämme negatiivisesti, että emme osaa tai kelpaa. Silloin pitää sanoa itselleen, että tämä on vain tunnetila, eikä kerro minusta ihmisenä tai työntekijänä.”

4) Voimakkaat tunteet leviävät tehokkaimmin

”Ihminen on herkkä aistimaan ympärillään olevaa tunneilmastoa. Usein jo huoneeseen astuessaan tietää, millä mielellä työkaveri on. Vahvasti tunteitaan näyttävien tunteet leviävät tehokkaammin kuin hillitympien. Etenkin negatiiviset tunteet leviävät.

Toisinaan työyhteisössä on töksäyttelijöitä, jotka saavat muut tuntemaan olonsa epämukavaksi. Töksäyttelijän käytökseen pitää puuttua, ottaa se nolaamatta hänen kanssaan esiin. Hän ei välttämättä itse edes huomaa puhuvansa ikävällä tavalla, harvoin kukaan haluaa ehdoin tahdoin käyttäytyä työpaikalla huonosti. Omaa toimintaa voi aina säädellä ja kehittää, joten ”minä nyt satun olemaan tällainen”, ei ole hyväksyttävä selitys.”

Tarvitset apua työelämän pulmatilanteen selvittämiseen?

5) Aloita tunnetaitojen kehittäminen itsestäsi

”Tunnetaitojen kehittäminen lähtee omasta itsestä. Tarkkaile, miltä sinusta tuntuu eri tilanteissa ja miten toimit – vievätkö tunteet mennessään vai koetko voivasi vaikuttaa käytökseesi? Heräätkö aamulla iloisena vai ahdistaako työpäivä jo etukäteen? Tutkaile, minkä sävyinen ilmapiiri työpaikalla vallitsee, mitä tunteiden ilmauksia havaitset. Kuinka monta rasittunutta huokausta tai ystävällistä kommenttia päivän aikana kuulet? Ovatko ihmiset työpaikalla hyväntuulisia vai neutraaleja, turhautuneita vai ärtyneitä?

Saatat havaita, miten täynnä tunteita työpaikka onkaan, ja miten tunneilmasto vaihtelee ihmisten käytöksen mukaan. Vanha sanonta, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, pitää paikkansa.”

Joskus palaverissa aistii heti, että nyt pitää mennä suoraan asiaan. Toisessa tilanteessa tietää, että asiat edistyvät parhaiten, kun ensin puhutaan ihan muita asioita.

Kuka?
Jarkko Rantanen,
psykologi, tietokirjailija, valmentaja ja työelämän tunnetaitoihin ja tunnejohtamiseen erikoistuneen Emergyn perustaja.

 

Teksti Leena Filpus, kuva Meeti Utti

Juttu on julkaistu alunperin ERTOn E>-lehden numerossa 3/2021.