Suomi kiinnostaa kansainvälisiä elokuvatuotantoja

Kun Teija Ranisen puhelin soi, langan päässä voi olla vaikka amerikkalaisen tuotantoyhtiön edustaja, joka etsii sopivaa kuvauspaikkaa tulevalle elokuvatuotannolle. Suomi on yhä kiinnostavampi kohde kansainvälisille tuotannoille ja alalle tarvitaan kipeästi lisää osaajia.

Viime vuosina ulkomaiset elokuva- ja tv-tuotannot ovat löytäneet tiensä yhä useammin Suomeen. Suurin syy siihen on av-alan tuotantokannustin, joka Suomessa tuli voimaan vuonna 2017. Se tarkoittaa, että Suomessa toteutetun tuotannon kustannuksista hyvitetään enintään 25 prosenttia.

Elokuvakomissaari ja ExperienceTurku-kärkialan johtaja Teija Raninen oli aikoinaan mukana kehittämässä ja lanseeraamassa tuotantokannustinta. Tukia todella kannattaa maksaa, sillä Suomeen houkutellut tuotannot jättävät alueelle runsaasti rahaa esimerkiksi käytettyinä palveluina sekä tekevät hyvää työllisyydelle ja imagolle. Samoin toimivat lähes kaikki muutkin Euroopan maat.

– Nyt voi sanoa, että meidän tuotantokannustin on lyönyt tosissaan läpi. Lisäksi Suomi on kiinnostanut viimeisen vuoden aikana siksi, että olemme hoitaneet koronapandemian niin hyvin. Tuotannoilta voi mennä kuvauspaikat alta, kun tietty maa laitetaan kiinni ja silloin soitto saattaa tulla minulle, Raninen kertoo.

Kansainvälisten tuotantojen kerrannaisvaikutukset ovat suuria. Tuotantoryhmään voi kuulua helposti 150 henkilöä, ja tuotannot käyttävät laajasti alueen palveluja, kuten majoitus-, logistiikka- ja ravintolapalveluja. Tuotantojen taloudelliset vaikutukset alueelle vaihtelevat sadoista tuhansista miljooniin: Esimerkiksi Turun ystävyyskaupunki Bergenissä kuvattu, Tom Cruisen tähdittämä Mission Impossible 7 jätti alueelle 30 miljoonaa euroa. Turussa kuvatun The Girl -elokuvan taloudellinen vaikutus alueelle taas oli noin 1,74 miljoonaa euroa.

Tuotannot tarjoavat ponnahduslautoja

Raninen on iloinen myös siitä, että tuotantokannustin on nostanut myös kotimaisen draamatuotannon lentoon. Nyt tuotantoja suunnitellaan jo lähtökohtaisesti kansainvälisyys mielessä ja rahoitusta haetaan myös ulkomailta.

Kansainväliset tuotannot auttavat myös nuoria alan osaajia saamaan kokemusta. Turussa toimivan Länsi-Suomen elokuvakomission edellytyksenä tuotannolle on, että alueen kouluista otetaan tuotantoon mukaan harjoittelijoita.

Nykyään Turusta valmistuvat av-alan opiskelijat työllistyvät myös Turun seudulla.

– Aiemmin lähes kaikki valmistuneet suuntasivat Helsinkiin, jossa pääosa av-alan yrityksistä on. Olen iloinen, että olemme pystyneet tukemaan osaajia tällä alueella, tarjoamaan verkostoja ja rohkaisemaan oman yrityksen perustamiseen.

Lisää osaajia ja kokemusta tarvitaan

Suomen vahvuuksia kansainvälisten tuotantojen näkökulmasta ovat osaava työvoima, erinomainen infra, turvallinen ympäristö ja upea puhdas luonto. Turun vahvuus taas on se, että lyhyen matkan sisällä tarjolla on luontoa, saaristoa, urbaania miljöötä ja historiallisia kohteita.

– Meillä Turussa kuvauslupien saanti on myös helpompaa kuin Helsingissä. Kuvausryhmät pääsevät yleensä kaikkiin paikkoihin, se on selkeästi meidän etumme.

Tuotantojen koon kasvaessa av-alalla on havahduttu siihen, ettei Suomessa ole tarpeeksi isoissa tuotannoissa kokemusta keränneitä tekijöitä. Ratkaisua osaajapulaan Länsi-Suomen elokuvakomissio etsii yhdessä alueen oppilaitosten kanssa tarjoamalla esimerkiksi täydennyskoulutusta alan ammattilaisille.

– Ihan rehellisesti sanottuna meillä ei olisi vielä resursseja ison luokan tuotantoon, esimerkiksi Bond-elokuvaan, mutta uskon, että muutaman vuoden päästä tilanne on toinen, Raninen sanoo.

Suomessa toimii kuusi elokuvakomissiota, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä – jos jokin alue saa kansainvälisen tuotannon, se työllistää myös Turun seudun osaajia.

– Toisinaan saan puheluita vaikkapa kollegalta Ruotsista. Verkostomme ovat laajat ja toimivat.

Elinvoimaa elämyksistä

Turun kaupunki on asettanut tavoitteekseen olla vuonna 2029 Pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki. Se on komea tavoite, jota kohti mennään kehittämällä elämysteollisuuden, kuten av-alan ja matkailun, palveluja kestävästi.

– Rakennamme Turun saaristoon vähähiilisiä matkaketjuja ja mietimme, millaisia palveluja kestävä matkailu tarvitsee lisää. Yhteistyössä muiden kaupunkien kanssa luomme työkaluja, joiden avulla matkailuyrittäjät voivat laskea omat päästönsä. Näin teemme näkyväksi sitä, mitä meillä jo on, mutta uudesta näkökulmasta, Raninen sanoo.

Toinen kiinnostava trendi on pelillistäminen, jota Turun seudulla halutaan tukea. Koronapandemia auttoi yrityksiä ottamaan hurjan digiloikan ja tekemään yhteistyötä av-alan yritysten kanssa, joilta peruuntuivat koronan takia viime vuonna muut työt.

Raninen nostaa esiin myös Turun ratapihalle suunnitellun elämyskeskuksen, joka toisi kaupunkiin aivan uuden mittaluokan areenan. Parasta on, että matkailu, av-ala ja peliteollisuus tukevat kaikki toisiaan.

– Elämysten tulevaisuus näyttää Turun seudulla lupaavalta. Pian voimme varmasti kertoa uutisia myös tämän vuoden elokuvatuotannoista, iloitsee Raninen.

Elämysten tulevaisuus näyttää Turun seudulla lupaavalta.

Teija Ranisen turkulaiset elokuvatärpit:
• Vares-elokuvat – Ensimmäiset Varekset tarjosivat meille Länsi-Suomen elokuvakomissiossa oppitunnin elokuvien tekoon ja pohjan oman toimintamallimme kehittämiseen
• Bayoneta – Upea suomalais-meksikolainen tuotanto vuodelta 2017
• Tom of Finland – Touko Laaksonen on Kaarinan oma poika

 

Kuka?
Teija Raininen
• ExperienceTurku-kärkialan johtaja
• Elokuvakomissaari Länsi-Suomen elokuvakomissiossa
• Rakastaa elokuvia ja teatteria – haluaisi ehtiä näkemään enemmän sirkusta ja tanssia

Teksti Anna Korpi-Kyyny, kuva Valentina Morales Buschmann