Palkasta kannattaisi kehdata puhua ääneen

Palkkataso kertoo työn arvostuksesta ja merkityksestä, mutta sillä on iso vaikutus myös työssä jaksamiseen. Se määrittää, minkälaiseen elämään työn tekijällä on varaa. Siksi tieto oman alan palkkatasosta on tärkeää.

Onko omalla työllä tarkoitus, vai onko se vain niin hauskaa, että sitä haluaa tehdä millä tahansa palkalla? Vai tekeekö työtä kutsumuksesta? On motiivi työn tekemiseen mikä tahansa, ei ole samantekevää, minkälaista korvausta siitä maksetaan.  

”Palkka on useimmille ihmisille tärkein toimeentulon lähde ja sillä on vaikutusta elintasoon. Joten totta kai palkan suuruudella on vaikutus myös ihmisen hyvinvointiin ja sitä kautta myös onnellisuuteen”, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen sanoo. 

Raha yksin ei tee onnelliseksi, mutta vielä vähemmän sen puute. Raaimmillaan huono palkka heikentää työssä jaksamista silloin, kun elämässä pärjätäkseen on otettava rinnalle toinen työ.  

Palkka ja ammatin arvostus eivät kulje käsi kädessä

Palkasta pitäisi muistaa yksi tärkeä asia, Kauhanen muistuttaa: “Raha yksin ei ole arvostuksen mitta.” 

”Työstä maksettava palkka ei välttämättä korreloi sen kanssa, mitä ammatteja yhteiskunnassa arvostetaan. Esimerkiksi sairaanhoitajaa, poliisia ja palomiestä arvostetaan kansalaisille suunnatuissa kyselyissä korkealle, vaikka alojen palkat eivät ole kärkipäätä.” 

Yhdysvalloissa on tutkimuksissa todettu, että ihmisten onnellisuus nousee palkan mukana aina 75 000 dollarin vuosipalkkaan asti. Se riittää hyvään elämään, mutta sitä korkeammat tulot eivät enää juuri onnellisuutta paranna. 

Palkasta pitää oppia puhumaan

Oman palkkatason hahmottamista hankaloittaa se, että emme useinkaan tiedä, mitä saman alan osaajat muissa yrityksissä – tai edes oma lähikollega sermin toisella puolella – ansaitsee samasta työstä. Työsyrjintätapauksissa luottamusmies voi pyynnöstä saada käyttöönsä palkkatietoja, mutta yleisesti palkat eivät ole avointa tietoa. 

”Palkkoja on pidetty henkilökohtaisena asiana, josta ei ole totuttu keskustelemaan”, Kauhanen sanoo. Toisin sanoen, ihmiset voivat keskustella harrastuksista, lapsista tai vaikka sairauksistaan, mutta palkasta ei juuri kodin ulkopuolella puhuta. 

Ehkä kuitenkin pitäisi. 

”Jos toisen palkkaa ei tiedä, ei voi tietää, onko oma palkka oikealla tasolla. Toisaalta asioiden nostaminen esiin luo aina mahdollisuuden myös siihen, että mahdollinen epäreilu kohtelu aiheuttaa tyytymättömyyttä”, Kauhanen sanoo.

Silloin on nostettava asia esiin omalla työpaikalla tai vaihdettava työtä, muttei toivottavasti alaa. Sitäkin tosin tapahtuu. Jos palkka on huono, pelkkä into tai kutsumus eivät riitä laskujen maksamiseen. Yhteiskunnan kannalta olisikin hyvä, että palkat neuvoteltaisiin reiluiksi, sillä muuten koulutukseen satsatut varat valuvat hukkaan.

Liitot pitäneet minimistä huolta

Puitteet omalle palkkatasolle luodaan alaa valitessa. Palkka heijastaa osin myös koulutus- ja osaamisvaatimuksia, eli työn vaatiman inhimillisen pääoman hintaa.

”Kaupan kassan ja kirurgin ansiotasoa ei ole mielekästä verrata”, Kauhanen karrikoi. 

Eurooppalaisittain Suomessa on melko hyvät palkat. Keskipalkoilla mitattuna Suomi sijoittuu palkkavertailussa vauraimpaan neljännekseen. Suomessa on myös suhteellisen pienet palkkaerot: Vaikka korkeat ja matalat palkat ovat kaukana toisistaan, kansainvälisesti vertailtuna ne ovat hyvin lähellä toisiaan.  

”Pienten palkkaerojen taustalla vaikuttaa myös palkanmuodostusmalli. Vaikka keskitetty sopiminen on korvattu liittotasolla, työehtosopimusten kattavuus on laaja, järjestäytymisaste korkea ja palkanmuodostus on koordinoitua.”

Epätyypilinen työ haastaa palkkarakennetta

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Palkkakehitykseen ja sitä kautta palkkarakenteeseen vaikuttavat esimerkiksi paikallinen sopiminen sekä yleistyvät epäsäännölliset työn muodot, kuten pätkätyöt, alustatalous ja itsensätyöllistäminen.

Myös sillä on merkitystä, onko alalla yleissitovaa työehtosopimusta eli tutummin tessiä. Se koskee kaikkia alan yrityksiä, myös niitä, jotka eivät ole itse järjestäytyneet.

”Voi ajatella niin, että jos tessiä ei ole ja työnantaja sopii palkoista työntekijöiden kanssa suoraan, kovimpien tekijöiden palkat voivat ehkä nousta, mutta joidenkin työntekijöiden neuvotteluasema heikkenee.” 

Suomessa on perinteisesti uskottu, että kouluttautuminen takaa hyvän elannon. Se pitää usein paikkansa, mutta samalla monella alalla yhdistyvät kovat koulutusvaateet ja melko matala palkkataso. Se voi turhauttaa ja johtaa alan vaihtoihin. ”Palkalla ja muilla työn laadun piirteillä on merkitystä”, Kauhanen sanoo. 

Ehkä palkoista olisi siis tosiaankin hyvä oppia puhumaan avoimemmin, viimeistään nyt. 

  Palkan suuruudella on vaikutus myös ihmisen hyvinvointiin ja sitä kautta onnellisuuteen.

Teksti Juho Paavola, kuva Ibrahim Rifath