Miten lomautus vaikuttaa vuosilomien kertymiseen?

Vuosilomalain mukaan työntekijä ansaitsee vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on jatkunut lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kuukausi, jonka aikana työntekijä on työssä työsopimuksen mukaisesti vähintään 14 päivänä kuukautta kohden tai vähintään 35 tuntia kuukautta kohden. Työssäolon veroisena aikana pidetään myös poissaolon aikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan.

Vuosilomalain 7 §:ssä on luettelo työssäolon veroisesta ajasta. Työssäoloon rinnastuvaa aikaa on kokoaikaisen lomauttamisen ajalta ne työpäivät, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtään lomauttamisen takia, enintään 30 työpäivää kerrallaan. 35 tunnin ansaintasäännön piiriin kuuluvilla työntekijöillä lasketaan yhtäjaksoisen lomautuksen ajalta lomaa kertyväksi ajaksi enintään 42 kalenteripäivän jakso.

Jos työntekijä on lomautettu osa-aikaisesti, työssäolon veroista aikaa ovat ne päivät, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtään lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn vuoksi, kuitenkin enintään 6 kuukautta kerrallaan.

Kun kokoaikainen työntekijä on lomautettu yhdenjaksoisesti, rinnastuu käytännössä lomautusajasta 6 viikkoa työssäolon veroiseen aikaan. Vastaavasti kun osa-aikainen työntekijä lomautetaan yhdenjaksoisesti ja hän kuuluu 14 päivän ansaintasäännön piiriin, lasketaan 30 päivää myös työpäivinä. Esimerkiksi, jos työntekijä on työskennellyt ennen lomautusta 4 päivänä viikossa, pitenee työssäolon veroinen aika 7,5 viikkoon (5/4×6 viikkoa).

Jos yhdenjaksoisesti lomautettuna oleva työntekijä kutsutaan kesken lomautuksen työhön ja lomautus jatkuu työssäolojakson jälkeen, alkaa 30 työpäivän jakson laskenta uudelleen. Lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa (31.3.) yhdenjaksoisen lomautuksen tilanteessa sovellettava 30 työpäivän jakso ei katkea, mutta osalomautuksen tilanteessa sovellettava 6 kuukauden jakso katkeaa.

Työneuvosto on antanut useita vuosiloman ansaintaa koskevia lausuntoja. Nimittäin lomauttamisen kanssa voi yhtä aikaa sattua mikä tahansa muu työssäoloon rinnastuva aika, esimerkiksi sairaus, kuntoutus, vuosiloma, perhevapaa jne.  Silloin aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti lasketaan työssä oloon rinnastuvat päivät sen perusteen mukaan, joka alkoi ensin. Mikäli ensin alkanut peruste lakkaa ennen kuin myöhemmin alkanut peruste, arvioidaan ensimmäisen perusteen lakkaamisen jälkeiset poissaolot myöhemmän syyn mukaan.

Tähän on yksi poikkeus, nimittäin kun lomautettu työntekijä pitää lomautuksen kestäessä vuosilomaa, ansaitsee hän vuosiloman aikana uutta lomaa vuosilomapäivien perusteella eikä lomautuksen perusteella.

Jos heräsi kysymyksiä oman vuosilomasi ansainnasta, ole yhteydessä ERTOn työsuhdeneuvontaan, puhelin 09 613 231 ma–pe klo 8:30–13:30.  ■

 

Kuka?
Lakimies
Helena Lievonen
ERTO
Työsuhdeneuvonta

Teksti: Helena Lievonen | Piirros: Tiina Valve