Mitä yhteistä on huonojen palkkojen ammateilla?

Ideaalimaailmassa raskaasta työstä maksettaisiin tuntuva lisä, mutta työttömyyden riivaamassa maailmassa raskaan työn kriteerejä on vaikea määritellä. Muun muassa siksi palkkatason määrittävät talouden lait. Mikä yhdistää huonon palkan ammatteja?

Hampurilaisravintolan kuumassa keittiössä pihvien paistorasvat voi saada käsilleen vuorokauden ympäri. Laitoshuoltajan on kuurattava vessat, jotta seuraavana aamuna ne olisivat puhtaat. Sairaita on hoivattava ja tulipalot sammutettava tilanteesta riippumatta.

Työt ovat raskaita ja tärkeitä, mutta niitä yhdistää toinenkin tekijä. Nimittäin matala palkkataso.

”Oikeassa elämässä palkka on usein matala työtehtävissä, joissa on paljon epämukavuuksia. Tilanne on täysin päinvastainen kuin talouden teoriassa”, taloustieteilijä Petri Böckerman sanoo.

Böckerman työskentelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun terveystaloustieteen professorina sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksella erikoistutkijana. Hän viittaa taloustieteen klassikkoon, eli kompensoivien palkkaerojen teoriaan. Siinä perusteena ovat täydelliset työmarkkinat, joissa työttömyyttä ei olisi.

”Teoriassa epämiellyttävistä töistä maksettaisiin niin tuntuva korvaus, että korkea palkka kompensoisi työhön sisältyvät hankaluudet ja vaarat.”

Neuvotteluasema pitää palkat alhaalla

Tosielämässä tällaista tilannetta ei ole. Keskeinen syy on juuri työttömyys, jonka taustalta puolestaan löytyvät esimerkiksi vähäinen koulutus tai se, että yhteiskunnan ja työelämän vaatimukset ovat ajaneet omasta koulutuksesta ohitse.

Tämä ohjaa ihmisiä työskentelemään matalapalkkaisilla aloilla, joissa esimerkiksi pitkään koulutukseen perustuvaa erikoisosaamista ei tarvita. Mitä vähemmän erikoisosaamista työ vaatii, sitä helpompaa tekijä on korvata toisella työtä tarvitsevalla.

”Sellaiselle alalle valikoituvilla neuvotteluvoima on heikko. Siksi palkat pysyvät matalina ja myös työolot heikkoina.”

Jokainen haluaisi omasta panoksestaan kunnon korvauksen, mutta palkkaa olisikin hyvä kyetä tarkastelemaan matemaattisesti. Palkka ei kerro ihmisarvosta mitään. Sen sijaan palkka viestii siitä, kuinka tärkeä ihmisen työpanos on yrityksen tuloksen kehitykselle.

”Esimerkiksi kuoleman- tai loukkaantumisriskistä sekä yötyöstä on sovittu työehtosopimuksissa, mutta muuten epämiellyttävien työolojen määrittely on aika hankalaa.”

Kiinnostaako, miten palkkaa voisi parantaa? Lue lisää.

Rahaa on siellä, mistä halutaan maksaa

Jotta palkat voivat olla hyviä, on rahaa tultava yritykseen riittävästi sisään. Hyvää tulosta tekevät ne yritykset, joiden tuotteista ollaan valmiita maksamaan.

”Jos haluamme katsella kaapelit-tv:tä, ajattelemme että ne ihmiset ovat tärkeitä, jotka kykenevät meille sen palvelun tuottamaan ja olemme valmiita siitä maksamaan. Silloin heidän työnantajalleen tuottamansa rajatuotto eli hyöty on suuri, ja se näkyy myös palkassa.”

Numeroilla ajateltuna näin on. Ihmistä ohjaavat kuitenkin myös tunteet, sekä käsitys oikeuden- ja epäoikeudenmukaisuudesta. Voi tuntua väärältä, että henkiä suojelevan pelastajan tai vanhempien työssäkäynnin mahdollistavan varhaiskasvattajan palkka on matala.

Julkisten alojen palkkoja ei voi verrata suoraan yksityiseen sektoriin, Böckerman huomauttaa. Sitä paitsi kapeasti katsottuna pelastustoimi ja lastenhoito eivät suoraan tuota mitään – välillisesti ne kyllä tukevat kasvua generoivaa taloutta vahvasti.

”Oikeudenmukaisuutta on äärimmäisen vaikea, ellei jopa mahdotonta määritellä. Ei ole yhtä tahoa, joka voisi määritellä oikeudenmukaisuuden mukaisesti, mitä milläkin alalla maksettaisiin.”

Oikeudenmukaisuus on yksilön arvo. Usein tärkeänä nähdään ne alat, joita itse tarvitsee.

Koulutus on tie kohti parempaa palkkaa

Siksi palkan määrittävät markkinat, toisin sanoen kysynnän ja tarjonnan välinen suhde. Palkkaan vaikuttavia tekijöitä on neljä: yksilön koulutus ja työkokemus, yrityksen taloudellinen tilanne, alan työehtosopimukset ja liiton neuvotteluvoima sekä makrotalouden tilanne, eli kyseisen alan nousu- ja laskusuhdanteet.

”Näistä oikeastaan vain ensimmäiseen eli omaan osaamiseensa ihminen voi vaikuttaa itse.”

Yhteiskunnan kehitys on mullistanut palkkatilanteen useaan otteeseen. Esimerkiksi elokuvissa paikannäyttäjät olivat tärkeä ja arvostettu ammattikunta, jolle ei enää ole tarvetta. Vastaavasti työelämässä arvostetaan esimerkiksi yhteistyö- ja empatiataitoja, joista viime vuosisadalla ani harva työnantaja olisi ollut valmis maksamaan.

Pääsääntöisesti eri alojen palkkataso on ja pysyy. Hyväpalkkaiset alat voivat luovan tuhon kautta romahtaa, mutta matalapalkka-aloilla palkkatason nousu on hyvin epätodennäköistä. Palkat pysyvät matalina siellä, missä työvoimaa on paljon.

”Paras tapa vaikuttaa omaan palkkakehitykseensä on hankkia lisää koulutusta.”

Näistä oikeastaan vain ensimmäiseen eli omaan osaamiseensa ihminen voi vaikuttaa itse.

Kuka?
Petri Böckerman
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun terveystaloustieteen professori ja
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija.

Onko palkasta puhuminen tabu? Lue lisää.

Teksti Juho Paavola, kuva Unsplash