Koronanjälkeinen toimistollepaluu kaipaa uusia toimintatapoja

Kun korona siirsi työyhteisöt verkkoon, tiimit olivat uusien haasteiden edessä. Kun paluu työpaikoille lopulta koittaa, on loistava hetki uudistaa toimintatapoja ja parantaa tiimihenkeä, Mieli ry:n asiantuntija Saija Koskensalmi sanoo.

Etätyöaika kohtelee eri ihmisiä eri tavoin. Osa kokee, että kotona pystyy keskittymään työhön paremmin kuin konttorilla. Turhat keskeytykset jäävät vähemmälle, ja työmatkoihin kuluvan ajan saa käyttää johonkin mielekkäämpään.

Toiset taas kuormittuvat etätöissä aiempaa enemmän. Yhdessä tekeminen vähenee, eikä tiimihenkeen ja yhteisöllisyyteen ehkä muisteta kiinnittää tarpeeksi huomiota. Kun kahviautomaattikeskustelut vaihtuvat viestittelyyn ja videopuheluihin, epävirallinen kuulumisten vaihto jää vähemmälle.

Työkavereiden kanssa juttelu on olennainen osa työtä, muistuttaa työelämän mielenterveyden asiantuntija Saija Koskensalmi Mieli ry:stä.

”Yhteisöllisyyden ylläpitäminen ja epämääräistenkin ideoiden jakaminen on luvallista, tärkeää ja hyödyllistä. Etäaikana jotkut kaipaavat siihen enemmän kannustusta.”

Työkaverit voimavarana

Koskensalmen mukaan työkaverit ovat monelle suomalaiselle hyvin tärkeä voimavara. Etätyö on voinut kuormittaa erityisesti uusia työntekijöitä sekä niitä, joille työkaverit ovat yleensä tärkeä henkinen tuki.

”Moni kokee, että yhteisöllisyys on vähentynyt ja työn kanssa on jäänyt liian yksin. Työstä ei ole ehkä osattu irrottautua, ja se on valunut vapaa-ajalle. Yksinäisyyden riski on erityisen suuri, jos elää yksin ja työpaikka on ollut tärkeä vuorovaikutusyhteisö.”

Koskensalmen mukaan ryhmään kuulumisen tunne on yksi ihmisen perustarpeista. Yksinäisyys voi laskea mielialaa ja heikentää omanarvontuntoa. Myös työn merkitys voi hämärtyä, jos vain paahtaa itsekseen eikä saa tarpeeksi palautetta ja kannustusta.

Toisaalta etätyöaika on saattanut kirkastaa, millaiset työnteon tavat itselle parhaiten sopivat.

”Jokainen voisi pysähtyä nyt miettimään, mikä on itselle työssä merkityksellistä. Itsetuntemus on mielen hyvinvoinnin kannalta tosi tärkeää.”

Jokaisen mielipiteellä on merkitystä

Koskensalmen mielestä työpaikoille palaaminen – sitten kun se lopulta koittaa – on hyvä tilaisuus kehittää työskentely- ja vuorovaikutustapoja parempaan suuntaan. Voidaan miettiä, mitä etätöistä on opittu ja miten jatkossa halutaan toimia.

Olennaista on kuunnella kaikkien mielipiteitä eikä olettaa, että kaikki ovat kokeneet etäajan samalla tavalla. Joillekin kotona työskentely on ollut hyvin vaativaa, ja se on tärkeää hyväksyä.

”Suurin virhe on olettaa, että kaikki jatkuu automaattisesti niin kuin ennenkin eikä näitä asioita tarvitse ollenkaan miettiä”, Koskensalmi sanoo.

Hänestä pomojen kannattaa kiinnittää tiimiläistensä hyvinvointiin ja yhteishenkeen nyt erityistä huomiota. Sitten kun työpaikoille palataan, on hyvä hetki pitää esimerkiksi kehityskeskusteluja.

”Etäaikana hyvinvoinnin haasteet ovat voineet jäädä piiloon.”

Myös yhteishengen parantamiseen kannattaa varata aikaa. Koskensalmi kannustaa pitämään esimerkiksi tiimipäiviä, joissa käydään etäajan onnistumisia läpi, kirkastetaan tavoitteita ja katsotaan tulevaisuuteen.

Ongelmiin on tärkeä tarttua riittävän ajoissa. Jos työpaikalle paluu nostattaa pintaan huolia, Koskensalmi kannustaa kääntymään esimiehen, luottamushenkilön tai työterveyshuollon puoleen. Joissakin tapauksissa työnkuvan muokkaaminen voi auttaa.

Hänestä avoin keskustelu on paras tapa kehittää työyhteisöä ja hyvinvointia.

”Jos tarvitsee tukea ja apua, eikä saa sitä tiimiltä tai esimieheltä, kannustan olemaan mahdollisimman ajoissa yhteydessä esimerkiksi työterveyshuoltoon. Liian pitkään ei pidä tsempata yksin.”

Etäaikana hyvinvoinnin haasteet ovat voineet jäädä piiloon.

 

Kuka?
Saija Koskensalmi
Työelämän mielenterveyden asiantuntija, Mieli ry

Sanat Emmi Laukkanen, kuvat Pia Inberg ja John Tuesday
Juttu on julkaistu alunperin ERTOn E>-lehdessä 4/21.