Jo rekryvaihe voi paljastaa vastuullisen ja reilun työnantajan

Kun yritys rekrytoi työntekijöitä vastuullisesti, ketään ei syrjitä esimerkiksi iän, sukupuolen tai ihonvärin perusteella. Työnkuvastakin kerrotaan rehellisesti. Tiedätkö, mitä kaikkea työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei? Entä miten vastuullisen yrityksen voi tunnistaa?

#1 Vastuullisuutta voi olla vaikea tunnistaa

Suomen laki kieltää työsyrjinnän, mutta sitä tapahtuu siitä huolimatta. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton vuonna 2018 teettämän tutkimuksen mukaan 10 prosenttia palkkatöissä olevista oli kokenut syrjintää rekrytointitilanteessa edeltävien kahden vuoden aikana. 55 vuotta täyttäneistä syrjintää oli kokenut noin 15 prosenttia.

Syrjintä johtuu tavallisesti ennakkoluuloista, stereotypioista ja uskomuksista. Usein se on tiedostamatonta. 

”Rekrytoijilla on taipumusta yliarvioida oma objektiivisuutensa”, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Barbara Bergbom sanoo.

”Tiedetään esimerkiksi, että ne, jotka eivät usko työmarkkinoilla tapahtuvan sukupuolisyrjintää, tekevät enemmän sukupuolta syrjiviä ratkaisuja.”

Mistä vastuullisesti ja yhdenvertaisesti rekrytoivan yrityksen sitten voi tunnistaa? Ei välttämättä mistään, mutta määrätyt asiat voivat antaa viitteitä siitä, toimiiko organisaatio yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Niinpä Bergbom kannustaa työnhakijoita ainakin vilkaisemaan yrityksen verkkosivuja ja miettimään, tuodaanko yhdenvertaisuutta tai yrityksen arvoja jotenkin esiin.

Myös työpaikkailmoitus voi kertoa yrityksen arvoista. Vastuullinen rekrytoija ei anna ymmärtää, että vain tietynlaiset hakijat ovat tervetulleita. Vastuullisuutta on myös se, että rekrytointijärjestelmät ovat saavutettavia ja ilmoituksessa käytetään kieltä, jota kaikki ymmärtävät.

”Joskus työpaikkailmoituksissa kerrotaan suoraan, että työpaikalla arvostetaan monimuotoisuutta ja kannustetaan esimerkiksi vähemmistöryhmiä hakemaan. Suomessa tämä ei ole vielä kovin yleistä.”

#2 Työstä pitää saada realistinen kuva

Vastuullinen rekrytointi on avointa ja läpinäkyvää. Työtehtävistä, työpaikasta ja organisaation arvoista annetaan työnhakijalle totuudenmukainen kuva, eikä anneta katteettomia lupauksia esimerkiksi palkka tai urakehityksestä tai työn sisällöstä.

Työnhakijan kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, miten läpinäkyvältä työnhakuprosessi vaikuttaa ja vastataanko kysymyksiin avoimesti ja rehellisesti.

”Reiluuden kokemusta lisää se, että hakijat saavat tiedon siitä, miten hakuprosessi on mennyt. Usein kuulee, että työnhakijat eivät ole saaneet hakemukseensa minkäänlaista vastausta hakuprosessin aikana. Tällaiset asiat vaikuttavat siihen, millainen kuva hakijoille organisaatiosta jää. Tämä vaikuttaa myös organisaation julkisuuskuvaan.”

Jokaisella työnhakijalla on oikeus kunnioittavaan ja reiluun kohteluun.

”Hakijalle ei pidä tulla työnhakuprosessissa sellainen olo, että häneen suhtaudutaan väheksyvästi tai että häneltä kysytään asioita epämiellyttävällä tavalla.”

#3 Vastuullinen rekrytointi ei syrji ketään

Suomessa rekrytointisyrjintää kohtaavat eniten ne, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Jo vieraskielisen kuuloinen nimi vaikeuttaa töiden saamista. Eräässä suomalaistutkimuksessa sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad lähetti 5 000 muuten identtistä työhakemusta, mutta joissa hakijan nimi oli joko suomalaiselta kuulostava, englanninkielinen, venäläinen, somalialainen tai irakilainen.

”Kaikilla hakijoilla oli äidinkieltä vastaava suomen kielitaito, kaikki olivat saaneet koulutuksensa Suomessa ja kaikilla oli työkokemusta Suomesta. He, joilla oli suomenkielinen nimi, pääsivät merkittävästi useammin haastatteluun”, Bergbom sanoo.

Rekrytointisyrjintää tapahtuu myös esimerkiksi iän, vamman ja ulkonäön perusteella. Lain näkökulmasta syrjintä on syrjintää, vaikka se olisi tahatonta. 

Koska syrjintää tapahtuu erityisesti silloin, kun valitaan ihmisiä työhaastatteluun, monissa paikoissa on kokeiltu anonyymia rekrytointia. Silloin hakemuksesta poistetaan tehtävän kannalta epäolennaiset tiedot, kuten nimi, sukupuoli, osoite ja ikä. 

Anonyymi rekrytointi parantaa yhdenvertaista mahdollisuutta päästä haastatteluun, mutta ei ole tae tasa-arvon toteutumisesta.

”Rekrytoijan ennakkoluulot voivat aiheuttaa arviointivinoumia haastattelutilanteessa. Tiedetään, että tiedostamattomat tekijät vaikuttavat rekrytoijien henkilöarvioihin enemmän kuin he itse uskovat. Ihmisillä on esimerkiksi taipumus arvioida itseään muistuttavia henkilöitä myönteisemmin kuin muita.”

#4 Reilulla rekrytoijalla on reilut kriteerit 

Rekrytoijat voivat vähentää syrjinnän mahdollisuutta esimerkiksi sillä, että haettavan työpaikan valintakriteerit määritellään mahdollisimman tarkasti etukäteen. Niiden on aina liityttävä haettavaan työtehtävään.

”Suomessa edellytetään usein erittäin hyvää suomen kielen taitoa. Se on kiellettyä, mikäli työtehtävä ei sitä vaadi. On tärkeä päättää etukäteen riittävä kielitaidon taso, ja miten se arvioidaan, ettei mielivaltaista arviointia tehdä jälkikäteen.”

Työnhakijan on hyvä tietää, mitä laki sanoo syrjinnästä. Jos kokee tulleensa syrjityksi työnhaussa, on oikeus vaatia perusteluita valinnalle.

Työnantajalla on oikeus kysyä haastattelussa vain valinnan kannalta oleellisia kysymyksiä.

”Esimerkiksi perhesuunnittelusta ei saa kysyä. Jos tällaisia kysymyksiä kysytään, hälytyskellojen pitäisi soida.”

#5 Syrjimättömyys on kaikkien etu

Tutkimusten mukaan työyhteisön monimuotoisuus on yhteydessä lisääntyneeseen luovuuteen, asiakastyytyväisyyteen ja uusien asiakassegmenttien tavoittamiseen. Bergbomin mukaan tiedetään myös, että monimuotoiset organisaatiot ovat verrokkejaan taloudellisesti kannattavampia – ja usein houkuttelevampia työpaikkoja.

Vastuullinen rekrytointi hyödyttää kaikkia.

”Ei ole työnantajankaan etu karsia hakuvaiheessa mahdollisesti sopivimpia kandidaatteja epäoleellisten syiden takia”, Bergbom sanoo.

Hänen mukaansa on viitteitä siitä, että monimuotoisuus parantaisi henkilöstön tyytyväisyyttä. Se edellyttää kuitenkin reilua johtamista.

”Kaikilla työntekijöillä pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä, samat resurssit ja mahdollisuudet saada tarvitsemaansa tukea.” 

Työnhakijan kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, miten läpinäkyvältä työnhakuprosessi vaikuttaa.

Teksti Emmi Laukkanen, Kuva Tamanna Rumee