Hyödynnä sisäistä motivaatiotasi

Motivaatio on työelämän tärkeimpiä tunteita. Se pitää meidät keskittyneenä ja antaa energiaa ponnistella. Väkevin motivaation lähde löytyy jokaisesta itsestään.

Mikä ratkaisee rekrytoinnin, kun loppusuoralla on kaksi tasaväkistä työnhakijaa? Pitkän linjan rekrytoinnin ammattilaiset sen tietävät: motivaatio. Työstä aidosti kiinnostunut ja siitä motivoitunut hakija peittoaa usein osaavamman ja kokeneemman, jolta palo puuttuu.

Taidot ovat nimittäin opittavissa ja kokemusta kertyy kaikille ajan myötä, mutta motivaatiota eli myönteistä ja sisäistä tunnetta, joka tekee meistä tavoitteellisia ja oppimishaluisia, ei noin vain siirretä ihmiseltä toiselle.

Motivaatiota voi kuitenkin etsiä niin yksin kuin yhdessä. Ulkoisilla palkinnoilla ei yleensä ole motivaatiota nostavaa vaikutusta. Tavoitteellisuus voi hetkellisesti nousta, mutta tutkimusten mukaan pahimmillaan ulkoiset palkkiot voivat jopa sammuttaa sisäisen kipinän. Kestävintä on sisäinen motivaatio, joka kumpuaa ihmisten omista arvoista ja tavoitteista.

 

Motivaatiota tarvitaan muutoksessa

Motivaatio on olennainen ainesosa esimerkiksi onnistuneessa alan- tai tehtävänvaihdossa, opiskelussa ja uuden työpaikan hankkimisessa. Ne kaikki ovat prosesseja, jotka useimmiten vaativat aikaa, ponnistelua ja ongelmien ratkomista.

Tarvitsemme motivaation antamaa energiaa, sillä ihmiselle on luontaista vastustaa muutosta. Se vie energiaa, jota sekä aivomme että kehomme yrittävät säästää.

Motivoituneena ihminen kuitenkin voi päästä huikeisiin suorituksiin, jopa ylittää itsensä. Motivaatio auttaa sietämään muutoksen epämukavuutta ja näkemään ponnisteluvaiheen yli.

 

Kolme psykologista perustarvetta taustalla

Tutkijoiden mukaan ulkoisilla kannustimilla, kuten käskyillä tai rahallisilla bonuksilla, ei voi koskaan olla yhtä vahvaa vaikutusta kuin ihmisestä itsestään lähtevällä motivaatiolla.

Itsemääräämisteorian mukaan hyvinvoiva, motivoitunut ihminen toimii kolmen psykologisen perustarpeen kannustamana: autonomian eli itsenäisyyden, yhteisöllisyyden ja kyvykkyyden.

Kukoistaakseen toimijana ihminen tarvitsee siis ensinnäkin tarpeeksi itsenäisyyttä ja päätäntävaltaa, toiseksi yhteisöllisyyttä ja tunnetta kuulumisesta joukkoon, ja kolmanneksi mahdollisuutta tehdä asioita, joita osaa ja joissa haluaa oppia hyväksi.

Jos motivaatio tuntuu olevan kadoksissa eikä työt – oli kyse sitten duunista, opiskelusta tai työnhausta – suju, voi pysähtyä miettimään, miten nuo kolme perustarvetta toteutuvat omassa elämässä. Onko sinulla tarpeeksi tilaa toimia itsenäisesti, saatko tarpeeksi tukea onnistumisen tunteita?

 

Motivaatiolla on monet kasvot

Kaikki eivät motivoidu samoista asioista tai edes samalla tavalla. Siinä missä yhden motivaatio näkyy kilometrien päähän säteilevänä innostuksena, toisten motivaatio palaa pienemmällä liekillä. Tyylejä on siis monia, eikä yksi tyyli ole toista parempi.

Myös se, mikä motivoi, vaihtelee. Yhtä motivoi uralla eteneminen ja riskien ottaminen, toista se, että pystyy säännöllisellä palkalla turvaamaan oman perheen hyvinvoinnin. Yksi nauttii esiintymisestä, toinen toisten tukemisesta.

Onkin tärkeää tunnistaa omat motivaation lähteet. Niistä voi saada kiinni miettimällä, minkä tekemisestä nauttii ja mikä tuo tyydytystä, ja tekeekö tarpeeksi asioita, jotka todella motivoivat.

 

Mikromanagerointi murskaa motivaation

Koska autonomia eli itsenäisyys, ja sitä kautta mahdollisuus vaikuttaa omaan tekemiseen, on yksi psykologinen perustarve, liian tiukat ulkoapäin tulevat raamit ja mikromanageeraaminen ovat omiaan nitistämään motivaation.

Sen sijaan yhteisöllinen kannustaminen, valmentava esimiestyö sekä luottamus ja tukeminen vahvistavat motivaatiota. Esimiehen ja johtajan tärkeimpiä tehtäviä onkin varmistaa, että jokainen tietää, miksi työtä tehdään ja mikä kunkin työntekijän rooli tavoitteiden saavuttamisessa on.

Toisaalta jokaiseen työhön kuuluu myös itselle epämieluisia tehtäviä, joita yhdelle voi olla tylsät rutiinit ja toiselle vaikkapa esiintyminen. Niihinkin voi löytää uutta motivaatiota pohtimalla joko itsekseen tai työyhteisössä syitä siihen, miksi kyseinen tehtävä on tärkeä. Miettiä voi myös sitä, miten voisi itse vaikuttaa siihen, että kyseinen homma sujuisi mielekkäämmin.

 

Motivaatiota voi vahvistaa

Jos motivaationpuute vaivaa, uutta kipinää voi etsiä selvittämällä, mitkä asiat ylipäätään ovat tekemisen arvoisia ja millä tavalla niitä haluat tehdä. Sama pätee työyhteisöön. Sieltäkin voi löytyä yllättävän paljon tehtäviä, joita tehdään vain, koska niin on aina tehty. Ei kuitenkaan ole kenenkään etu, että työntekijän aika kuluu tehtävissä, joista kukaan ei lopulta hyödy.

Ensisijaisen tärkeää on kuitenkin omien arvojen tunnistaminen. Ilman arvojen kirkastamista ei voi tietää, mikä on tavoittele­misen arvoista.

Arvoja on joka junaan ja ne voivat myös vaihdella. Riippuen siitä, onko ihmisen tärkein arvo perhe, rahan ansaitseminen, opiskelu, oman yrityksen perustaminen tai vaikkapa luonnonsuojelu, tyydyttävä ja merkityksellinen elämä voi näyttää hyvinkin erilaiselta.

Tärkeimmät arvot kannattaa rajata muutamaan, ja sen jälkeen tehdä itselleen tärkeä kysymys: toiminko näiden arvojen mukaan? Jos en, mitä voisin muuttaa? 

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran E>-lehden numerossa 3 / 2020. Kirjoittaja Heli Koppelo on työnohjaaja STOry, työelämävalmentaja SCY ja vapaa toimittaja.

 

 

Ilman arvojen kirkastamista ei voi tietää, mikä on tavoittelemisen arvoista.