Asia vilpitön

Saana ja Olli on turkulainen designer-pariskunta ja muotoiluyritys, jonka kädenjälki tuntuu näkyvän nyt kaikkialla olutpullojen etiketeistä Liptonin teepurkkeihin. Menestyksen takana on paitsi suunnittelijoiden persoonallinen ja tunnistettava tyyli, myös yrityksen kulmakivet kestävyys, vastuullisuus ja läpinäkyvyys.

Saana ja Olli -tekstiilit valmistetaan ekologisesta eurooppalaisesta hamppukankaasta paikallisesti Suomessa. Edellinen lause kiteyttää yrityksen peruspilarit, joista kaikki oikeastaan lähti liikkeelle. Saana ja Olli oli Suomessa yksi ensimmäisistä tekstiilialan yrityksistä, jotka perustivat toimintansa vastuullisuudelle ja läpinäkyvyydelle.

Hamppukangas on hyvä materiaali ja hamppuviljelykasvina hyödyllinen.
Hamppukangas on hyvä materiaali ja hamppuviljelykasvina hyödyllinen.

– Nykyisin on jo oletus, että jos perustaa brändin, taustat ovat vastuullisia ja materiaalit mietittyjä. Vielä 2000-luvun alussa tuotanto oli läpinäkymätöntä ja oli pitkään toimineita yrityksiä, jotka valmistivat tuotteensa hikipajoissa ja tuotantoketjut olivat täysin suljettuja. Meille oli alusta asti tärkeää, että kun ostat meidän tuotteen, missä se on valmistettu, Saana ja Olli sanovat.

Saana Sipilän ja Olli Sallisen tarina alkoi näet muutama vuosi ennen Saana ja Olli -brändiä, kun he alkoivat seurustella teini-ikäisinä. He jakoivat kiinnostuksen ympäristöasioihin ja vastuullisuuskysymyksiin. Toisen vuoden muotoilualan opiskelijoina he huomasivat, että vastuullisesti tuotettuja sisustustekstiilejä oli huonosti saatavilla Suomessa. 

– Markkinoilla ei ollut ekotekstiilejä, joiden estetiikasta olisimme innostuneet, joten hetken mielijohteesta päätimme koittaa tehdä sellaisia itse. Piirsimme ekan kuosimme ja tee se itse -pohjalta aloimme tehdä sisustustyynyjä vanhasta liinavaatekankaasta. Menimme myymään niitä erääseen muotoilutapahtumaan ja saimme kaikki myytyä. Olimme, että hitto, tämähän meni aika hyvin ja aloimme miettiä, miten tästä eteenpäin.

Nuoret yrittäjät halusivat paitsi valmistaa kodintekstiilejä vastuullisesti, myös tuoda raikkaan tuulahduksen kuosimaailmaan. 

– Halusimme, että tuotteemme ovat freesin näköisiä printeiltään ja sävymaailmaltaan. Yksi ajatus oli, että vastuullisuus tulisi bonuksena sellaiselle kuluttajalle, jolle se ei ole ensisijainen asia – tuotteen ei tarvitse huutaa, että olen kierrätetty.

Kierrätyskangas vaihtui hampuksi
Ensin tuotteita valmistettiin vain kierrätetystä liinavaatekankaasta, mutta pian materiaali alkoi loppua ja siirryttiin sataprosenttiseen hamppukankaaseen. Sopivan kankaan löytäminen vaati melkoista salapoliisityötä. Suuri osa hamppukankaasta tulee Aasiasta ja Kiinasta, mutta tavoitteena oli löytää eurooppalainen tuottaja. Lopulta sopiva tuottaja löytyi Pohjois-Romaniasta.

Jokaisesta tuotelapusta löytyvät kaikki tuotannon osa-alueet karttoineen.
Jokaisesta tuotelapusta löytyvät kaikki tuotannon osa-alueet karttoineen.

– Tuottajia on, mutta heillä ei ole oikein tapaa tuoda itseään esille. 30-luvulla, kun puuvilla alkoi räjäyttää pankkia Euroopassa, hamppu jäi niche-viljelykasviksi, vaikka se on samantyylinen käytössä kuin pellava: paksukuituinen ja pitää muotonsa hyvin. 

– Mietimme konsepteja ja visuaalisia ilmeitä yhdessä, ja kaikilla on oma ydinosaamisalueensa. Meille on hyvin löytyneet tyypit, joiden osaaminen tukee toisiaan. 

– Yksi ajatus oli, että vastuullisuus tulisi bonuksena sellaiselle kuluttajalle, jolle se ei ole ensisijainen asia.

Japanilaisten saunottamista
Lukuisien omien mallistojensa lisäksi Saana ja Olli on tehnyt suunnittelutöitä kymmenille kansainvälisille asiakkaille. Yrityksen kädenjälki näkyy aina japanilaisista seinälaatoista ja tapeteista Liptonin teepakkauksien grafiikoihin.

Japanilla on erityissija suunnittelijoiden sydämissä. Saana opiskeli puoli vuotta tekstiilisuunnittelua Kiotossa, ja Japani oli ensimmäinen paikka, missä Saana ja Olli -brändi oli esillä.

– Pääsimme mukaan Tokiossa pidettyyn suomalaisen muotoilun näyttelyyn, jossa oli esillä omien alojensahuippuja, kuten Vuokko ja Kone. Se oli meille näkyvyyden kannalta hyvä aloitus, ja saimme sitä kautta Suomessakin merkkiämme esille ja ammatillista uskottavuutta.

Näyttely poiki ensimmäiset jälleenmyyjät, ja nyt yrityksellä on Japanissa agentuuri, jonka kautta Saana ja Olli -kuosit ovat päätyneet useisiin japanilaisiin tuotteisiin. Viimeisimpänä yritys on suunnitellut Japanin markkinoille saunahunajapakkauksen sekä vaatteita ja asusteita. 

– Olemme olleet alusta asti somessa aktiivisia ja tuoneet esille suomalaista elämäntyyliä ja saunakulttuuria. Se selvästi kiinnostaa japanilaisia. Olemme myös järjestäneet Tokiossa muutamia saunatapahtumia ja saunottaneet ihmisiä autenttiseen suomalaiseen tyyliin.

Viimeisen vuoden aikana yritys on tehnyt myös stailauksia ja kuvauksia Japaniin. Yksi työ on johtanut toiseen ja toiminta laajentunut uusille alueille. Yksi erikoisimmista töistä oli japanilaisen leffatähden ja hänen 11-henkisen seurueensa isännöinti Suomessa.

– Opetin meidän pihalla leffatähden hakkaamaan halkoja ja kävimme uimassa. Kaikki japanilaiset, joita olemme houstanneet ovat olleet saunafriikkejä ja tykänneet avannosta. Puusaunassa järvimaisemalla on eksotiikkaa, Olli sanoo.

Myös kotimaassa Saana ja Olli on tehnyt suunnittelutöitä laajasti eri aloille. Yritys on suunnitellut esimerkiksi Kakolan panimolle etikettejä ja Turun Filharmonisen Orkesterin visuaalisen identiteetin. Yhteistyö muiden pienten paikallisten toimijoiden kanssa on suunnittelijoille erityisen mielekästä. 

Yritys on siinä onnellisessa asemassa, että yhteistyöpyyntöjä tulee säännöllisesti eri tahoilta. Saman ajattelumaailman jakavat yritykset ovat kiinnostuneita heidän töistään.

– Me emme ole erityisen markkinointi- ja myyntihenkisiä, joten on kiva, että firmat ovat löytäneet meidät. Meidän meininkimme ja arvomme ovat selkeästi näkyvissä, joten tosi vähän tulee yhteydenottoja yrityksistä, jotka ovat eri maailmasta kuin me.

– Opetin meidän pihalla japanilaisen leffatähden hakkaamaan halkoja ja kävimme uimassa.

Terveisiä Toukolaaksosta
Saana ja Olli asuvat Tom of Finlandina tunnetun Touko Laaksosen lapsuudenkodissa. Pariskunta osti ystäviensä kanssa vuonna 1914 hirsistä rakennetun entisen Ristimäen koulun ja remontoi sen perinnerakennusmenetelmällä ympäristöystävällisesti. Talo nimettiin Toukolaaksoksi.

Saanan ja Ollin koti Toukolaakso toimi vuoteen 1989 asti kouluna.
Saanan ja Ollin koti Toukolaakso toimi vuoteen 1989 asti kouluna.

Remontin alkaessa Saana ja Olli alkoivat pitää Toukolaakso.fi-remppablogia, josta tuli – tietenkin – supersuosittu. Myös Tom of Finland Foundationin perustaja Durk Dehner Los Angelesista on innostunut talosta ja vieraillut Saanan ja Ollin luona seitsemän kertaa.  

Talon sijainnin historia on mielenkiintoinen. Paikalla on ollut viikinkiaikainen kalmisto, jonne on haudattu ihmisiä 900-1100. Alueelta on tehty muinaismuistolöytöjä. 

Nyt paikalla on 28 talon pieni, ihana maalaisidylli Aurajoen varressa. Siis täydellinen asuinalue lapsiperheille, joihin Saana ja Ollikin liittyvät joulukuussa, kun heidän esikoisensa syntyy.  

Tulevaisuuteen pariskunta suunnittelee lisää remonttia kotona – sauna pitäisi rakentaa – sekä uusia ja erilaisia työprojekteja. 

– Toivotaan, että sama hyvä kurssi jatkuu duunissa ja pääsemme laajenemaan uusille alueille. On aina kiva tehdä uusia juttuja, siitä saa itsekin uutta intoa tekemiseen. 

Kankaat painetaan Aitoossa ja ompelimo on Kiikoisessa. Hiilijalanjäljen minimoimiseksi kankaat kuljetetaan Turkuun maateitse. Turun (uusiutuvaa energiaa käyttävällä) studiolla työskentelee Saanan ja Ollin lisäksi kaksi muuta suunnittelijaa.

Teksti: Sari Lommerse | Kuvat: Valentina Morales Buschmann

– Haluamme pitää kiinni siitä, että kaikki meidän kuvituksemme piirretään ja maalataan käsin. Se pitää ilmaisun hengittävänä ja homman juurevana. 
– Haluamme pitää kiinni siitä, että kaikki meidän kuvituksemme piirretään ja maalataan käsin. Se pitää ilmaisun hengittävänä ja homman juurevana.

MIKSI HAMPPU ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ?

  1. Hampun kasvattaminen ei vaadi synteettisiä lannoitteita tai torjunta-aineita. Hamppu on myös hyvin vaatimaton veden suhteen.
  2. Hamppu tuottaa runsaasti kuitua verrattuna saman kokoiseen viljelyalueeseen puuvillaa tai pellavaa.
  3. Hamppu muuttaa hiilidioksidin hapeksi tehokkaammin kuin suurin osa muista kasveista. Hampun kasvattaminen torjuu ilmastonmuutosta.
  4. Hampun kasvattamisella on positiivinen vaikutus maaperään. Se parantaa maaperän laatua ja sen juuret torjuvat eroosiota.
  5. Eurooppalaista hamppua käsitellään vain vähän, jolloin saadaan pidempiä ja kestävämpiä kuituja.

Lähde: saanajaolli.com

Saana ja Olli kodissaan Toukolaaksossa