Älä putoa digikuiluun

kuvituskuva professori Timo Alasoini keskustelee diigikuilusta pöydän ääressä.

Digitaidot ovat tänä päivänä olennainen osa työelämää. Digivelho ei tarvitse olla, mutta pelkkien teknistenkään taitojen ylläpitäminen ei riitä. Työelämän muutoksia tutkiva professori Tuomo Alasoini kertoo miksi.

1) Työelämän digikuilut koskevat puolta palkansaajista

”Lähes puolet palkansaajista käyttää sujuvasti digivälineitä, mutta käyttäjistä runsas puolet häilyy erilaisten digikuilujen laidoilla. Kuiluja on kolmenlaisia.

Käyttökuiluun ajautuvat he, jotka eivät käytä lainkaan digivälineitä työssään. Käyttötapakuilun partaalla ovat ne, jotka eivät osaa käyttää digivälineitä taitavasti ja monipuolisesti. Hyödyntämiskuilusta puhutaan, kun oman työn digitalisoituminen on uhka työnkuvalle sen sijaan, että digiosaaminen omalla alalla vahvistaisi asemaa työmarkkinoilla.”

Digimaailmassa pärjäämiseen tarvitaan monenlaisia työelämän metataitoja.

2) Käyttötapakuilu voi vaikuttaa hyvinvointiin

”Aina kyse ei ole vain teknisen osaamisen puutteesta. Käyttötapakuiluun voi joutua muistakin syistä: Intensiiviset käyttäjät saattavat olla taidokkaita, mutta monien digivälineiden tehokäyttö sekä jatkuva uuden opettelu voivat vaarantaa hyvinvoinnin.

Huolestuneet käyttäjät taas ovat ehkä jääneet vaille riittävää digitukea ja työtä saattavat kuormittaa toimimattomat tai useat yhteensopimattomat tietojärjestelmät.

Rutiinikäyttäjien osaaminen taas ohenee koko ajan, jos heillä ei ole mahdollisuutta muuhun kuin pinnalliseen digityöhön. Tämä syrjäyttää heitä vähitellen osaajien joukosta. Kaikella tällä on vaikutusta työhyvinvointiin ja siksi työnantajan pitäisi kiinnittää digitaitoihin huomiota.”

Kaipaatko täydennystä osaamiseesi? Esimerkiksi ERTO järjestää jäsenilleen koulutusta. Ilmoittaudu mukaan.

3) Digitaidot muutakin kuin teknistä osaamista

”Tekninen osaaminen on vain yksi taso digitaitoja. Tarvitaan myös kykyä tiedon etsimiseen ja arvioimiseen. Meidän on kyettävä arvioimaan verkon toimintaa sosiaalisesti, eettisesti ja tietoturvallisesti.

Digimaailmassa pärjää paremmin, kun ymmärtää yhteiskuntien toimintaa ja historiaa. Liian paljon keskustellaan pelkästä teknisestä osaamisesta. Digikuilun kuromiseen tarvitaan muutakin.”

Tarvitaan myös kykyä tiedon etsimiseen ja arvioimiseen.

4) Eroon digitaalisesta kuplautumisesta

”Digimaailmassa tarvitaan myös digiviestinnän osaamista ja medialukutaitoa sekä ymmärrystä verkosta viestinnän toimintakenttänä. Jos seuraamme vain hyvin samanmielisiä viestijöitä ja digimedioita, rajaamme itsemme osasta yhteiskunnan keskusteluja. Samaan lopputulokseen vievät myös algoritmit, jotka valitsevat puolestamme sisältöjä. Se johtaa helposti ajattelun kaventumiseen.

Digimaailmassa pärjäämiseen tarvitaan siis monenlaisia työelämän metataitoja, kuten sosiaalista älyä, kriittistä ja eettistä ajattelua, oppimaan oppimista, monikulttuurista ymmärrystä sekä systeemiajattelua eli käsitystä siitä, miten eri osat vaikuttavat kokonaisuuteen.”

Tuntuuko siltä, että pitäisi opetella uutta, mutta kun ei ehdi? 

Kuka?
Tuomo Alasoini on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori,
joka tutkii muun muassa digimurrosta ja työelämän tulevaisuutta.

 

Teksti Hanna Kangasniemi, kuvat Meeri Utti

Juttu on julkaistu alunperin ERTOn E>-lehden numerossa 4/2021.